Lappi kesällä – Kansallispuistot kutsuvat retkeilijää
Aktiiviloma, Kesä 02. kesäkuuta 2017
Kuusamon Tropiikki, Saariselkä, Salla

Lappi kesällä – Kansallispuistot kutsuvat retkeilijää

Vaikka Lappi mielletään pääsääntöisesti talvimatkailukohteeksi, se on antoisa lomakohde myös kesällä. Murtsikat vaihtuvat vaelluskenkiin ja skimbat maastopyöriin.

Tunturimaisemien värimaailma ja valoisuus muuttuvat kesällä kokonaan, ja on kuin astuisi toiseen maailmaan. Talven päivättömät päivät ja revontulet muuttuvat kesällä yöttömiksi öiksi ja loputtomaksi auringonvaloksi, jota tullaan hämmästelemään ja ihastelemaan ympäri maailmaa.

Luonto ja sen ymmärtäminen sekä tasapainoinen yhteiselo on suomalaisille itsestäänselvyys. Esi-isämme kunnioittivat ja oppivat hyödyntämään luontoa ja sen antimia vuodenaikojemme mukaan. Kaupunkilaistuminen, teollistuminen, teknologian kehitys ja arkielämän kiireisyys ovat vieraannuttaneet meitä luonnosta. Onneksi meillä on kymmenittäin kansallispuistoja auttamassa ihmisiä tutustumaan luontoon uudelleen.

Land of National Parks

Suomen 39 kansallispuistoa sijaitsevat ympäri maata, lukumääräisesti ehkä enemmän Etelä- ja Keski-Suomen alueella. Isoimmat kokonaisuudet löytyvät Pohjois-Suomesta. Hossa sai Suomi 100-juhlavuonna kansallispuisto-statuksen, ollen siten 40. kansallispuistomme.

Koillismaalla viedään voimakkaasti eteenpäin Land of National Parks -konseptia, johon kuuluvat Suomessa Oulangan, Riisitunturin, Syötteen ja Hossan kansallispuistot ja viidentenä rajan takana oleva Paanajärvi. Ajatuksena on, että asiakas voisi esimerkiksi viikon mittaisen matkansa aikana nähdä ja kokea neljä tai jopa viisi erilaista luonnon ja retkeilyn helmeä.

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus ja antaa ihmisille mahdollisuus nauttia luonnosta. Kansallispuistoissa on merkittyjä reittejä, luontopolkuja ja tulentekopaikkoja. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 ja näistä toisen maailmansodan alueluovutusten jälkeen jäi jäljelle Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot sekä Mallan ja Pisavaaran luonnonpuistot. Kansallispuistoja perusteltiin jo tuolloin, luonto nähtiin kansallisperintönä ja henkisenä voimavarana.

Jari-Hindström_vastavalo-hor.jpg

Hossa – uusi kansallispuisto, vanha retkeilykohde

Hossa sijaitsee Suomussalmen ja Kuusamon rajapinnassa. Hossassa voi edelleenkin aistia erähistorian ja shamanismin ajalta, jolloin kulkijaa eivät ohjanneet mobiilisovellukset vaan henget ja luonnonvoimat. Porotalous ja savottaperinteet ovat jättäneet omat jälkensä ja lampien pohjasta löytyy ikiaikaisia kalastusrakenteita.

Hossassa kulkijoiden vanhimmat viestit löytyvät kallionpinnasta. Värikallion seinämässä on yksi Suomen suurimpia kalliomaalauksia, jossa kymmenet kuviot kertovat metsästyksestä ja shamanismista.

Helppokulkuinen, lempeästi polveileva kangasmaasto on Hossan luonnon ominaispiirteitä. Alueen polkuverkosto on laaja ja se kiertelee pääosin upeissa, jääkauden muovaamissa harju- ja vesistömaisemissa. Reitistön varrella on runsaasti laavuja ja nuotiopaikkoja. Vedet ovatkin alueen yksi erityispiirteistä. Hossassa on suomalaisittain harvinaisen kirkasvetinen noin 130 järven ja lammen verkosto. Jylhä Julma-Ölkky on Suomen suurin kanjonijärvi, jonka yli rakennetaan parhaillaan riippusiltaa.

Oulangan kansallispuisto on täynnä retkielämyksiä

Oulanka on ainutlaatuinen ja monipuolinen yhdistelmä pohjoista, eteläistä ja itäistä luontoa. Maisemaa hallitsevat mäntymetsät, jokilaaksot hiekkatörmineen ja  koskineen sekä pohjoisosan laajat suoalueet. Puiston halki kulkee Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkierros ja myös useita lyhyempiä päiväreittejä, kuten Hiiden Hurmos (5 km), Könkään Keino (8 km) ja Kanjonin Kurkkaus (6 km).

Oulangan kansallispuiston reitit tarjoavat paitsi huimia näkymiä ja upeita luontoelämyksiä myös ripauksen jännitystä riippusiltoja ylitettäessä. Riippusillat ovat rakennustaidon mestarinäytteitä, jotka on pääsääntöisesti rakennettu miesvoimin, sillä koneita ei haastavien kulkuyhteyksien takana ole pystytty juurikaan käyttämään. Kaikkiaan Oulangalla on yhdeksän riippusiltaa, joista Kitkajoella oleva Harrisuvannon riippusilta on pisin, 47 metriä.

Tatiana-Yakovleva-hor.jpg

Syötteen kansallispuisto kutsuu virkistäytymään

Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000. Sen portilla seisoo jykevä hirsirakennus, Syötteen luontokeskus. Keskuksen näyttely ”Lastuja selkosilla” esittelee alueen kulttuuriperintöä ja luonnon erityispiirteitä kuvien, tarinoiden ja äänimaailmojen avulla. Kansallispuistoon on uudelleen rakennettu Rytivaaran kruununmetsätorpan museotila, jossa pääsee tutustumaan entisajan torpparien ankaraan elämään.

Syöte on ihanteellinen retkeilykohde lapsiperheille ja päiväretkeläisille. Luontopolut ja reitit on merkitty selkeästi ja keskellä vanhaa metsää olevan luontopuiston kokonaisuuden näkee kiipeämällä vaaran päälle ja ihastelemalla syvänvihreää metsämerta. Muiden kansallispuistojen tapaan Syötteellä on mahdollisuus tutustua myös alueen eläin- ja kasviharvinaisuuksiin, kuten liito-oraviin ja maakotkiin.

pyöräilijä-eeva-mäkinen-hor.jpg

Yöllinen retki Riisitunturille

"Keskikesällä päätämme tehdä yöllisen retken Riisitunturille. Jo pelkästään parkkipaikalta on upea näkymä Kitkajärvelle. Vaelluskengät jalassa lähdemme kapuamaan tunturin puuttomalle laelle. Hyvin nopeasti käsitämme, että yöttömän yön auringossa ei ole mitään tavallista; valo on maaginen ja tunnelma hiljaisen ja paljaan tunturin laella käsin kosketeltavan seesteinen. Yksikään maailman pahuus ei varmasti yletä tänne asti emmekä haluaisi lähteä täältä koskaan pois. Maisema tunturin laelta on henkeä salpaavan kaunis. Pikkuhiljaa keskiyön aurinko kääntyy aamuauringoksi värjäten ympäröivän usvan kultaiseksi."

 

oulangan-lajit-hor.jpg

Lue seuraavaksi